|
|
Tarinaviekku!
Tänne saatte kirjoitella tarinoita kissoistanne jotka oppivat mestarinsa kanssa tai elelevät klaanielämäänsä. Annamme teille kokemuspisteitä luettuamme tarinanne ja niiden kautta hahmonne voi päästä ylemmälle tasolle :) Enemmän tietoa löydät tästä Tasot-kohdasta.
Muistakaa, että saatte kirjoittaa vain kolme tarinaa ennen kuin niihin on vastattu!
| Nimi: Täplis |
14.08.2012 20:24 |
//Jatkan Syys!
"Hei Varistassu!" sanoin kun näin kollin tulevan luokseni.
"Hei Täplälehti! Tuletko katsomaan sitä pentua jonka pelastimme. Saamme päättää sille nimen!" kolli sanoi minulle innostuneena.
"Joo!" huudahdin ja syöksyin kohti pentutarhaa.
Näin harmaan naaraan ja tämän pennut. Yksi niistä oli vaalean kellanpunainen jossa oli tummia raitoja. Se oli pelastamamme pentu.
"Tuolleko me saamme päättää nimen?" kysyin ja osoitin hännälläni pentua.
"Kyllä" harmaa naaras sanoi. Hänellä oli kaksi omaa pentua.
"Hmmm... Kävisikö Minttupentu?" kysyin ja katsahdin Varistassuun.
"Se on... Se on hyvä ehdotus!" kolli sanoi.
"Minäkin olen samaa mieltä" harmaa naaras sanoi.
"No onko se sitten sovittu?" kysyin.
"Luulisin niin" sanoi Varistassu.
Hymyilin ja nuolaisin Minttupentua. Kehräsin hieman. Sitten katsoin Varistassua sillä tunsin tämän katseen selässäni.
//Jatkoa Varis? |
Vastaus:
Hyvä että päätitte pennulle nimen. Minttupentu, awwsss... Lyhyt, mutta hyvä, saat 9kp:ta ;3
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Yösydän |
14.08.2012 16:58 |
//Tää tarina tapahtuu sitte jonkin aikaa edeltävän jälkee... XD
Heräsin sotureidenpesästä ja nousin ylös. Tassuttelin ulos ja venyttelin. Aurinko oli juuri nousemassa ja auringonnousun partio lähtemässä. Heilautin oikeaa korvaani. Siitä oli pari auringonkiertoa, kun Varjoklaani oli hyökännyt leiriimme... Sen kahakan seurauksena Lootustassu oli kuollut. Katsoin hiljalleen vaalenevaa taivasta ja suljin silmäni. Hento tuulenvire puhalsi päin naamaani. Huokaisin hiljaa. Tosin seuraavana päivänä Tulitähti oli nimittänyt minulle uuden oppilaan. Hänen nimensä on Viimatassu... Katselin ympärilleni ja heilautin häntääni hieman.
''Aiotko siirtyä siitä suuaukon edestä tämän päivän aikana!?'' Kuulin ärähdyksen takaatani.
''Ai.. anteeksi...'' Sanoin ja siirryin pois suuaukon edestä. Tomuturkki tuli pesästä ulos ja tuhahti minulle lähtien sitten omia teitänsä. Huokaisin ääneti.
#Tähtiklaani... auta minua...# Mietin ja katsoin vielä hyvin vähän näkyviin tähtiin. Kuulin sitten hiipiviä askelia vierestäni ja näin silmäni kulmasta Viimatassun. Hän kai halusi yrittää yllättää minut. Se huvitti minua hieman. Tuo hyppäsi minua kohti. Astuin sivuun ja painoin sitten Viimatassun maatavasten kevyesti. Nauroin hieman.
''Jos haluat yllättää minut sinun kannattaisi opetella ensin hiipimään ääneti.'' Sanoin tuolle ja otin sitten etukäpäläni pois nuoren naaraan päältä päästäen tuon seisomaan. Tuo nousi ja naurahti hieman.
''Niin varmaan täytyisi....'' Naaras sanoi ehkä hieman nolona. Naurahdin hieman. Näin sitten Harmaaraidan joka tuli juuri ulos sotureiden pesästä.
''Yösydän sinä saat luvan johtaa auringonhuipun partiota. Ota mukaa si Viimatassu, Tomuturkki ja Hiekkamyrsky. Käykää Varjoklaanin rajalla.'' Harmaa kolli ohjeisti.
''Selvä Harmaaraita.'' Sanoin. Kolli lähti sitten järjestämään muita partioita. Katsahdin Viimatassuun. ''No tänään sitten olemme partiossa.... tosin sen alkuun on jonkin aikaa niin voisimme käydä metsästämässäkin.'' Sanoin.
''JOOOOOOOOOOOOOOOOOO!!!!'' Viimatassu kiljui. Laitoin häntäni tuon suun eteen.
''Jos pidettäisiin huutaminen vähän vähemmällä?'' Ehdotin.
''Anteeksi Yösydän....'' Viimatassu maukui häntäni tuon suun edessä. Nyökkäsin ja otin häntäni siitä pois.
''Tule mennään.'' Sanoin ja suuntasin piikkiherne tunnelia kohti Viimatassu perässäni.
Olimme palanneet metsästämästä hieman ennen auringonhuippua. Koska nyt oli viherlehden aika riista oli runsasta. Minulla oli leuoissani kaksi oravaa, pääskynen ja hiiri, kun taas Viimatassu raahasi perässään metsoa. Ken tietää miten oli sen saanut kiinni... Pudotin riistat suustani tuoresaaliskasaan joka oli vielä aika pieni. Katsoin taivasta pikaisesti.
''Vie tuo metso klaaninvanhimmille. Sen jälkeen lähdemme partioon. Syömme sen jälkeen.'' Sanoin.
''Mutta minulla on nälkä!'' Viimatassu valitti. Loin tuohon käskevän katseen.
''Et kai halua, että menen kertomaan Harmaaraidalle, ettet suostu lähtemään partioon, koska olet nälkäinen?'' Kysyin. Naaras pudisti päätänsä ja lähti viemään metsoa klaaninvanhimmille. Minä itse lähdin etsimään Tomuturkkia ja Hiekkamyrskyä. Tomuturkin näin vaihtamassa kieliä //öö noin se oli kait? *lukenut viimeisiimmät soturikissa kirjat enkuksi*// Lehväpilven kanssa.
''Tomuturkki! Harmaaraita käski sinun tulla mukaani partioon Varjoklaanin rajalle.'' Sanoin ja lähdin edes odottamatta kollin vastausta. Etsin katseellani Hiekkamyrskyä. En nähnyt naarasta. Sitten kuulin oppilaan huudon läheltä leirin sisäänkäyntiä. Äänessä kuului pelko ja säikähdys. Haistoin Jokiklaanin. Useat muut olivat valpastuneet samantien. Pian Valkotassu juoksi leiriin Saniaisturkki kannoillaan. Kummastakin vuosi verta.
''Mitä on tapahtunut!?'' Tulitähti huusi suurkiven juurelta.
''Jokiklaani... HYÖKKÄÄ!!!!'' Saniaisturkki ulvaisi. Tuhkamarja syöksyi noiden kahden luokse vieden omaan pesäänsä hoidettavaksi juuri ennen kuin jokiklaanin sotureita tuli leiriin. Mukaanlukien Leoparditähti, Usvajalka, Mustakynsi, Haukkahalla //Repeilen tolle nimelle ja katon näitä keskiyöstä noita nimiä täsä XD// ja Sammalturkki mukanaan joitakin oppilaita joite en tuntenut. Päästin raivoisan sähähdyksen ja samalla hetkellä Usvajalka hyökkäsi kimppuuni. Sähisin toisen naaraan painon alla, kun tuo oli selkäni päällä ja puri niskaani.
''Pois päältäni senkin saasta!'' Ulvaisin ja ponkaisin seisomaan kovalla voimalla. Naaras putosi päältäni vatsa paljaana. //O__o// Hyppäsin tuon kimppuun ja aloin kynsimään tuon vatsaa. Naaras kuitenkin sai minut päältäni ja loppujenlopuksi päädyimme pyörimään yhtenä keränä kynsien ja purren toisiamme. Tiesin, että Usvajalka oli jokiklaanin varapäällikkö ja minua paljon kokeneempi, mutta minun oli käytettävä pientä kokoani hyväkseni tässä taistelussa. Sähisin raivoisasti kamppaillesani. Sain raapaistua Usvajalan rintaa ja tuo rääkäisi paeten sitten nopeasti. Kun katsoin ympärilleni näin vähitellen muidenkin Jokiklaanilaisten luikkivan pakoon. Tämä taistelu oli voitettu, mutta lähes koko klaani oli pahasti vahingoittonut... Sotureiden pesässä ammotti valtava aukko suuakon lisäksi ja joku oli yrittänyt ilmeisesti mennä pentutarjaan sillä sammal sen edestä oli repeytynyt. Tuhkamarja alkoi kiertää ympäriinsä katsoen haavoja ja ottaen pahimmin haavoittuneet pesäänsä hoitoon. Naaras lähti minua kohti ja saapui pian luokseni.
''En tarvitse apua kiitos paljon...'' Sanoin heti.
''Älä viitsi Yösydän... Näytät siltä, kun olisit paininut mäyrälauman kanssa....'' Naaras sanoi.
''Sanoin, etten tarvitse apua!'' Sähähdin, kiepahdin ympäri ja juoksin ulos leiristä kohti kaksijalkalaa. Minulla oli kuuma... todella kuuma. Juoksin välittämättä mistään muusta ja sitten aloin nähdä kaiken paljon korkeammalta ja aloin kompuroimaan juostessani... Kaaduin maahan, kun kompastuin puunjuureen, mutta nousin ja juoksin kunnes pääsin ulos metsästä. Huohotin ja katsahdin vielä vähänaikaa sitten olleeseen etutassuun.... Se oli nyt käsi... Kakasijalan käsi... Eikä minulla ollut turkkia.. lukuunottamatta päätäni. Puristin käteni nyrkkiin sitä katsoessani.
#Mitä minulle tapahtuu...?# Mietin ja katsahdin taivaalle.
//tällänen tälläkertaa :P |
Vastaus:
O.O.... Ihan sairaan PITKÄ tarina.... Ja todella hyvä, mitä sinulle on tapahtumassa? Olenhan lukenut ennenkin samanjuonisia tarinoita, mutta tämä on takuulla ollut niistä se paras! Ömhhhh..... saat tästä 30kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Syystassu |
14.08.2012 16:52 |
//Jatkan! ;3
Silmäni varmaan sädehtivät ja hymy levisi kasvoilleni.
"Hyvä!" hihkaisin ja kaikki katsoivat hetken minua hieman hämmentyneesti, paitsi Varistassu.
"Eikun siis" virnistin anteeksi pyytävästi ja korvani painuivat niskaani kiinni.
"Hy-hyvä että se sai sijaisemon..." sanoin nopeasti, mutta höristin sitten korviani.
"Sanoitko että Orvokinkukka sai pentunsa?" Varistassu kysäisi vaihtaen puheenaihetta. Riekkosulka nyökkäsi hymyillen.
"Haluan mennä katsomaan!" Varistassu huudahti ja katsoi minua. Nyökkäsin ja katsoin kun harmaa kolli loikki kohti pentutarhaa. Minäkni lähdin tuon perään, mutta valkean soturin kohdalla pysähdyin ja katsoin naarasta kiittävän nolona.
"Kiitos" kuiskasin. Riekkosulka kehräsi hijaa kun loikin Varistassun perässä kohti pentutarhaa. Kun astuin hiljaa sisään näin harmaan naaraan, valkoisen kissan rinnalla ja heidän luonaan oli kolme pentua, yksi niistä oli Varistassun ja Täplälehden pelastama. Istuin harmaan oppilaan viereen ihastelemaan pentuja.
"Niin suloisia.." kuiskasin haltioissani. Molemmat heidän omat pentunsa olivat naaraita, toinen punertavan valkoinen ja toinen valkoinen harmailla kuvioille. Lumipyry hymyili myös yhtä ylpeästi kuin Orvokinkukka.
"Onko niillä jo nimiä?" kysyin katsoen vanhempia. Varistassukin katsoi näitä kysyvästi.
"Tämä punertava on Kettupentu ja valkoinen Pyrypentu" Orvokinkukka kehräsi nuolaisten kaikkia pentuja, jopa ei omaansa.
"Nytkö sen päätit!" Lumipyry naurahti lempeästi ja painoi päänsä puolisonsa niskaan.
"Täplälehti ja Varistassu saavat päättää tämän pienokaisen nimen" Lumipyry lisäsi katsoen Varistassua. Kolli nyökkäsi ja katsoi minua sitten merkitsevästi.
"Me menemme nyt" kolli kotisi, nyökkäsi ja nousimme seisomaan ja käppäilimme ulos pesästä.
"Noniin, nyt vain miettimään nimeä" naurahdin katsoen kollia tutkivasti.
"Menen juttelemaan tästä Täplälehdelle" Varistassu totesti päättäväisesti. Nyökkäsin värittömästi ja pysähdyin kun hän jatkoi matkaansa täplikkään naaraan luokse.
//Täplä&Varis jatkoa? |
|
| Nimi: Varistassu |
13.08.2012 22:47 |
//Jatkan nyt Variksella mut täs kyl tulee esil Riekon päätös ;3
Katsoin Syystassun perään. Oliko hän minulle vihainen jostain? Korvani lurpahtivat.
"Mene perään, kyllä minä pärjään", Täplälehti pukkaisi minua eteenpäin.
Jolkotin oppilaiden pesälle. Syystassu oli käpertynyt tiukalle kerälle pedilleen.
"Syystassu? Oletko minulle vihainen jostain?" kysyin hiljaa.
"Sinä olet aina Täplälehden kanssa. Ja Riekkosulka unohtaa minut jos hän ottaa pennun hoidokikseen.." naaras mutisi kerältään. Kävin makuulle hänen viereensä. Nuolaisin Syystassun niskaa.
"Anteeksi..olin typerä kun en huomioinut sinua.." kuiskasin hänelle.
"Minä jään aivan yksin..." Syystassu nyyhkäisi.
"Et jää. Riekkosulka rakastaa meitä..." sanoin ja suljin silmäni hetkeksi.
***
Taisimme nukahtaa, koska Riekkosulka tökki meidät hereille.
"Kauanko nukuimme?" mumisin unisena.
"Aika kauan. On ehtinyt tapahtua jo vaikka mitä", Riekkosulka hymyili.
"Otit siis sen pennun hoidokiksesi", Syystassu totesi värittömästi.
"En. Päätin keskittyä toimimaan Varistassun mestarina. Orvokinkukka, yksi niistä kissoista jotka toitte klaaniin, synnytti pentunsa vähän aikaa sitten. Hän otti pennun hoidokikseen", Riekkosulka maukui hymyillen lempeästi. Katsahdin Syystassuun..
//Syys jatkoa? ^w^
|
Vastaus:
No hyvä että pentu selviytyi ja sai sijaisemokseen Orvokinkukan ^w^... Suloinen tarina ja saat siitä 10kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Syystassu |
13.08.2012 17:26 |
//Jatkan Riekkoo <3
Hymy levisi kasvoilleni. Vaikka Riekkosulan toinen tujalka olikin kipeä, hän juoksi hyvin nopeasti. Loikkasin ylös ja lähdin juoksuun, joka oli huomattavasti hiljaisempaa, olinhan melkein pentu, jolla oli lyhyet jalat, eikä lihaksiakaan yhtään. Kiisimme metsän lävitse, enkä minä saanut häntä kiinni. Samalla mietin hieman asioita, sitä, että Varistassu oli jättänyt minut hieman yksin, ollessaan Täplälehden kanssa. Ehkä hän oli rakastunut naaraaseen, niin sanomani olisi totta. Korvani painuivat hetkeksi, mutta olin huomannut 'emoni' hidastuvan tahdin ja virnistin hieman. Kiristin vieläkin tahtiani hieman ja hyppäsin sitten ilman halki tämän takajalkaan kiinni. Kun painoin hampaani niihin hellästi kiinni, naaras kaatui sammaleelle ja minä lensin tämän syliin.
"Kiinni!" kikatin ja kierähdin selälleni. Tämä kehräsi lempeästi ja pukkaisi minut sammaleelle. Katsoin siitä tämän upeisiin silmiin, tiesin ettei omani ikinä olisi niin loistavat.
"Mennäänkö leiriin? Minusta jotenkin tuntuu että sinua tarvitaan siellä" miukaisin pienellä sekä korkealla äänelläni. Riekkosulka katsoi minua sitten ja nyökkäsi nousten samalla ylös. Nousin myös tämän perässä ja lähdimme sitten vieritysten kävelemään leiriä kohti. Astuimme läpi piikkihernetunnelin ja minulla oli hieman ikävä sitä 'entistä' Varistassua ja Salamatassua. Varistassun ollessa muualla, Salamatassu oli pitänyt seuraa. Varistassu taas oli minulle kuin veli, olimme kokeneet melkein kaiken yhdessä. Ja nyt Riekkosulka oli kysynyt oliko meillä riita, en tiennyt, oliko? Heti kun pääsimme leiriin, näin Täplälehden sekä Varistassun puhumassa Tulitähdelle kahdestaan. Katsoin heitä hetken, mutta meidät huomatessään, kolmikko juoksi luoksemme.
"Löysimme pennun ja tarvitsisimme sille hoitajan.." Tulitähti sanoi ja tiesimme heti kyllä loput.
"Minun täytyy nähdä pentu" Riekkosulka sanoi nopeasti ja loikki parantajanpesälle päin. Jäin katsomaan järkyttyneenä naaraan perään ja korvani painuivat täysin luimuun. Ehkä olin vain mustasukkainen kaikkien huomiosta, mutta jos Riekkosulka hoitaisi uutta pentua, hän ei muistaisi minua... Mutta jos hän sen tekee, se olisi varma etten hänelle enää puhuisi. Sillä hyvä! Varistassu tuijotti minua liilahtavilla silmillään.
"Mikä..." hän aloitti mutta heilautin ärtyneesti häntää.
"Anteeksi vain, minulle tuli paha olo.." jupisin ja käänsin selkäni lampsien kohti oppilaiden pesää...
//Varis? :3 |
|
| Nimi: Täplis |
13.08.2012 08:17 |
//Jatkan Varis:)
"Viedään nyt hänet ainakin leiriin" sanoin ja nuolaisin pentua pari kertaa.
"Jos Riekkosulka toimii sijaisemona, niin saat varmasti jonkun toisen mestarin joksikin aikaa" sanoin ja katsoin Varistassua.
"Niin, viedään pentu parantajalle" kolli sanoi ja lähti leiriin päin.
Nostin vikisevän pennun suuhuni ja huomasin että sen turkissa oli verta. Lähdin juoksemaan kohti leiriä Varistassun vierellä.
Juoksimme suoraan parantajan pesään.
"Kenen pentu tuo on?" Tuhkamarja kysyi kun laskin pennun maahan.
"Pelastimme sen kaksijalalta joka tappoi pennun emon" Varistassu sanoi.
''Hmmm... Pentu on aika hyvässä kunnossa mutta se tarvitsee sijaisemon" parantaja sanoi.
"Haemme Riekkosulan"kolli vieressäni naukui. Hän kipitti ulos pesästä kohti Riekkosulkaa. Minä suunnistin Tulitähden luo.
"Mitäs nyt on sattunut?" kellanpunainen kolli kysyi.
"Selitän myöhemmin, tule!" sanoin ja menin muiden luo. Tiesin päällikön seuraavan minua.
Istuin Varistassun viereen ja selitimme Riekkosulalle sekä Tulitähdelle asiamme.
"Vai siitä on tässä kyse! Jos Riekkosulka toimii sijaisemona, niin Varistassu saa väliaikaisesti jonkun toisen mestarin" päällikkö sanoi.
"Minä haluan ensin nähdä pennun!" Riekkosulka huudahti ja ryntäsi sisälle. Me muut menimme perässä. Riekkosulka meni heti pennun luo ja nuolaisi tätä pari kertaa.
"Haluatko toimia pennun sijaisemona?" Tuhkamarja kysyi Riekkosulalta.
Riekkosulka käänsi katseensa pois pennusta ja sanoi:
"Minä...."
//Riekko jatkoa?:) |
Vastaus:
Mitä hän vastaa :o? Toivottavasti hän jatkaa pian, sillä en kestä kauan, jos tähän ei tuu jatkoaa! x3 Olet taitava ja hyvä kirjoittaja Täplälehti ja saat tästä 11kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Riekkosulka&Hunajatähti |
12.08.2012 22:25 |
RIEKKOSULKA:
//Jatkan jotenski Tunturi ;3
Pyyhin kyyneleet vielä poskiltani. Voisiko Tunturisielu palata? Tassutin ulos pesästä ja meinasin törmätä Revontulitassuun.
"Anteeksi äiti. Minä vain koitan hoitaa työni mahdollisimman hyvin", hän naukui. Naurahdin ja nuolaisin hänen päälakeaan.
"Älä tee sitä vakavaksi. Nauti oppilasajastasi", sanoin hymyillen.
Revontulitassu nyökkäsi ja pujahti parantajanpesään. Katselin leiriä, mutten nähnyt Varistassua enkä Syystassua. En myöskään nähnyt Täplälehteä, joten Varistassu taisi olla hänen kanssaan jossain. Mutta missä Syystassu sitten olisi? Metsä ei ollut turvallisin paikka nyt. Nilkutin etutassuni kanssa leiristä niin nopeasti kuin pystyin. Haistoin Syystassun vienon tuoksun ja lähduin seuraamaan sitä. Ukkospolun lähellä kohtasin Syystassun.
"Älä enää katoa noin. Olin huolissani sinusta", puskin häntä hellästi.
"Miksi?" Syystassu kysyi.
"Muistathan mitä Tunturisielulle kävi? Se peto voi olla vielä jossain täällä", muistutin.
"Anteeksi...oli vain yksi juttu", Syystassu pukkasi minua.
"Hyvä on. Tiedätkö missä Varistassu on?" kysyin.
"Varmaan taas Täplälehden kanssa", Syystassu mutisi.
"Mikset ole heidän kanssaan? Älä sano, että olette riidoissa", mau'uin.
"Ei mitään sellaista", Syystassu hymyili.
"Palataanko leiriin?" kysyin hymyillen. Syystassu nyökkäsi.
Tassutimme hetken matkaa kunnes sanoin:
"Tehdään kotimatkasta hauskempi. Juostaan kilpaa"
Pinkaisin juoksuun ja kuulin Syystassun lähteneen mukaan juoksuun...
//Syys jatkoa <3
HUNAJATÄHTI:
//Pitäis varmaa tälläki kirjotella ;D
Istuskelin katsellen leiriä. En nähnyt Jäämyrskyä missään. Nuolin tassuani hiukan, kunnes huomasin leiriin nilkuttavan Raskasjalan. Loikkasin suurkiveltä ja menin kollia vastaan.
"Hunajatähti...reviirillämme on tunkeilija, joka sanoo ettei lähde ennen kuin on tavannut Jokiklaanin päällikön", Raskasjalka huohotti.
"Hyvä on. Missä se tunkeilija on?" kysyin soturilta.
"Alavirralla..." Raskasjalka vastasi. Nyökkäsin ja Mutaturkki tuli auttamaan Raskasjalkaa. Tassutin soturien pesälle.
"Teerisulka ja Mustakynsi, tulkaa", sanoin ja soturit tulivat luokseni.
"Mitä nyt?" Mustakynsi maukui.
"Reviirillämme on tunkeilija. Hän haluaa tavata minut, mutten voi luottaa kulkukissaan tai toiseen klaanikissaan.." selitin.
"Hyvä on", Mustakynsi nyökkäsi.
Heilautin häntääni ja lähdimme leiristä kohti alavirtaa. Alavirralla haistelin ilmaa. Hajun lähde oli aivan lähellä, mutten kuitenkaan nähnyt ketään. Menin joentörmälle ja join vettä. Yhtäkkiä jokin tuuppasi minut päistikkaa veteen. Tunsin kynnet kyljessäni ja rimpuilin pintaan. Mutta joku veti minut taas kohti pohjaa. Tunsin hapen melkein loppuvan, kunnes yhtäkkiä olin taas maalla. Haukoin henkeä, mutta tunsin yhä jonkin painavan minua maata vasten. Mustakynsi ja Teerisulka sähisivät. Nyt tunsin jo kynnet kurkullani.
"Yksikin liike, niin päällikkönne on mennyttä", kuulin äänen. Se tunkeilija varmaan.
"Mitä sinä haluat?" Teerisulka sähisi. Tunsin kynsien painautuvan kurkullani ja yskähdin.
"Viette minut tapaamaan siskoani, tai päällikkönne on mennyttä", kissa sanoi.
"Onko tuossa nyt mitään järkeä!?" Mustakynsi hermostui.
"Viimeksi kun kävin, törmäsin rajoillanne pariin klaanilaiseenne ja minut häädettiin. Tämä keino vaikuttaa parhaimmalta", tunkeilija selitti.
"Ja mistä tiedät siskosi olevan yhä elossa?" Mustakynsi murahti.
"Kunhan tiedän. Nyt...viette minut leiriinne, eikä mitään temppuja", kissa sanoi.
Tunkeilija otti niskastani kiinni, mutta antoi minun silti kävellä. Kuljimme joen vierustaa. Siristin silmiäni auringossa.
"Ja mikähän siskosi nimi on?" Teerisulka maukui tympeästi.
"Kun lähdin, hän oli Hunajatassu, mutta kai hän nyt jo soturi on", tunkeilija vastasi. Nyt vasta halusin katsoa tunkeilijaa. Silmissäni välähti kuvia. Sama vaaleanruskea turkki, ohuilla tummanruskeilla raidoilla. Sama valkea vatsanalus ja tassut. Ja samat...samat silmät!
"Voi hiirenpapana, Kuusitassu, se olen minä!" mau'uin.
"Mistä tiesit nimeni?" hän maukui.
"Koska olen siskosi törppö! Olen Hunajatähti", vastasin.
Hampaiden ote minusta irtosi. Käännyin katsomaan veljeäni. Veljeäni joka oli oppilasaikoina karannut jonkun naaraan perään ja joka oli nyt tässä!
"Hunajatähti? Olet edennyt jo päälliköksi..mitä muuta vielä?" Kuusitassu maukui.
"Minulla on tytär. Mutta...en voi uskoa, että olet täällä", kehräsin äänekkäästi.
"Ja nimesin muuten itse itseni Kuusihännäksi", veljeni virnisti.
"Sinun tapaistasi. Mutta miksi olit niin väkivaltainen?" kysyin häneltä.
"Kuten kerroin jo. Tulin jo aiemmin, mutta minut häädettiin.." hän sanoi.
"Anteeksi siitä.." mutisin.
"Ei se nyt mitään", Kuusihäntä naurahti ja pukkaisi minua. Kyyneleet valuivat poskilleni.
"Et tiedä kuinka kauan olen sinua kaivannut..." kuiskasin.
"Älä nyt itke. En aio lähteä sanomatta mitään", Kuusihäntä hymyili.
"Mitä tämä nyt on? En tiennyt että sinulla on veli", Mustakynsi maukui.
"Kaksikin. Mutta Aaltotassu..."lopetin lauseeni kesken. Minua ja Kuusihäntää nimen mainitseminen satutti.
"Mennään leiriin. Saat tavata Jäämyrskynkin", hymyilin taas uudelleen.
"Ja hän on?" Kuusihäntä kallisti päätään.
"Tyttäreni", naurahdin ja pitkästä aikaa tunsin oloni yhtä pirteäksi kuin oppilaana...
//Jäämyrsky, haluutko jatkaa? :D |
Vastaus:
Tuut pelastaa Syystassuuun<3.... Ja hyvä, sekä pitkä tarina Hunajalla! Vaikken siitä tiedäkkään paljoa mitään, tämä hieman jo selittikin hänen historiaansa... Riekkosulka saa tästä 10kp:ta ja Hunajatähti 21kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Salamatassu |
12.08.2012 20:18 |
//jatkan Syys ;3
Katsoin Ukkospolun ylittäneeseen pieneen naaraskissaan. ''Syystassu?'' maukaisin hiljaa. Naaras katsoi minua silmiin. ''Salamatassu? Oletko se sinä?'' naarasoppilas naukaisi. Juoksin tuon luokse ja painoin kuononi tuon päälaelle. ''Anteeksi, että en tullut heti etsimään sinua, mutta olin vankina Varjoklaanissa. Yritän vapautua sieltä mahdollisimman pian'' kuiskasin. Syystassu katsoi peloissaan Varjoklaaniin päin. ''Tulekin pian. Varistassusta ei ole tällä hetkellä seuraksi. Tarvitsen ystävää'' naaras hymyili hiukan. ''Lupaan sen.. Kerro klaanille, että tulen pian takaisin. Älä kumminkaan kerro syytä siihen. Minulla ei ole mitään hätää niin kauan, kun kykenen taistelemaan'' mau'uin. ''Mutta nyt minun täytyy palata.. Näemme taas'' maukaisin. ''Odota. On vielä yksi kysymys'' Syystassu maukaisi. ''Miksi pussasit minua silloin?'' Katsoin naaraan meripihkan värisiin silmiin. ''Se jäänee toistaiseksi salaisuudeksi'' kuiskasin ja katosin varjoihin. Palasin leiriin ja näin, kuinka Pikkupilvi oli odottamassa minua. ''Hyvä että tulit.. Päällikkö heräsi juuri, mutta ei onneksi huomannut puuttumistasi'' kolli maukui. Nyökkäsin ja livistin oppilaspesälle. Käperryin yhdelle sammalpedille ja nukahdin oitis. //Syys Voi jatkaa, jos haluaa :D |
Vastaus:
Taidan jo tietää tuon salaisuuden, mutta pieni Syystassu ei ;3... Odotan sinunkin seuraavaa tarinaa innolla, sillä tahdon tietää miten elämä Varjoklaanissa sinulla sujuu ;3... Saat 9kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Varistassu |
12.08.2012 18:43 |
//Jatkan Täplä ;)
Kävelin kohti korkeamäntyjä. Täplälehti kulki perässäni. Kellahdin maahan kierimään sateen jälkeen kosteissa saniaisissa. Kun nousin ylös, Täplälehti katsoi minuun hämillään.
"Se tuntui mukavalta..ja peittää tuoksuni", naurahdin ja tassutin eteenpäin.
Istahdin yhdelle kivelle aivan metsän reunalla. Täplälehti istui viereiselle kivelle.
"Miksi tulit juuri tänne? Tämä on aika lähellä kaksijalkalaa.." naaras kysyi.
"Siksi täällä ei myöskään kulje niin paljon partioita", vinkkasin hymyillen.
"En tiennyt että halusit olla yksin..anteeksi kun tuppauduin mukaan", Täplälehti sanoi.
"Et sinä mitään tuppautunut. Kyllä sinun seurasi käy", hymyilin.
Yhtäkkiä kaksijalkalasta kuului kiljaisu. Höristin korviani ja katsahdin Täplälehteen.
"Parasta häipyä", naaras maukui.
"Joku voi tarvita apua", sanoin.
"Entä jos se on kaksijalka? Niitä minä en auta", Täplälehti sanoi.
"En usko sen olevan kaksijalja. Käydään äkkiä", nau'uin.
Täplälehti huokaisi, mutta nyökkäsi. Juoksimme nopeasti kaksijalkalaan ja hyppäsimme lähimmälle aidalle. Juuri sen aidan ympäröimällä pihalla kaikki tapahtui. Näimme kaksijalan, joka hakkasi maassa makaavaa kissa naarasta. Katsoin Täplälehteen.
"Mene naaraan luo heti kun huudan nyt", maukaisin. Kipitin aidalla eteenpäin ja loikkasin kaksijalan niskaan. Upotin kynteni sen ihoon.
"Nyt!" huusin ja jatkoin kamppailua. Näin Täplälehden loikkaavan aidalta. Kun kuulin Täplälehden huutavan jotain, loikkasin takaisin aidalle ja Täplälehden luo. Menimme hiukan kauemmas.
"Missä se naaras on?" kysyin kun en nähnyt häntä.
"Hän oli kuollut jo kaksijalan iskuihin. Mutta...häneltä jäi tämä", Täplälehti sanoi ja nosti maasta vikisevän mytyn.
"Se ei ole edes päivää vanha...kuka siitä nyt huolehtii?" kysyin.
"Onko Riekkosulalla vielä maitoa?" Täplälehti kysyi.
"On, sen huoma..mutta hänen oli tarkoitus olla mestarini", sanoin.
//Täplä jatkoa? x3 |
Vastaus:
Kuka tuo pieni pentu on, ja mitä sille tapahtuu? :o Tuskin maltan oottaa seuraavia tarinoitanne, sillä nää on jännittävii, sekä ihan sairaan hyviä! Jatkoaa!! x3... Ainiin, saat tästä sellaiset mukavat 15kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Täplis |
12.08.2012 15:40 |
Vihdoin kaikki alkoivat heräillä. Olin valvonut kauan ja ihmettelin edelleen Syystassun katoamista. En meinannut pysyä hereillä, joten menin istumaan. En jaksanut seistä. Vihdoin näin Tulitähden. Hän näytti siltä että olisi tullut luokseni mutta menikin tapaamaan Ruskalehteä. Sitten alkoi sataa. Turkkini oli ihan märkä ja takkuinen.
#Ei taas...#
"Anteeksi, Täplätas.. Öö Täplälehti. Olin vähän myöhässä. Nyt voit mennä nukkumaan" päällikkö sanoi.
Loin päällikköön kiitollisen katseen ja hoipertelin sotureiden pesään. Lysähdin sammalpedilleni ja nukahdin...
Heräsin ja ilokseni huomasin autingon paistavan. Sade oli siis loppunut. Kävelin ulos ja jäin auringonpaisteeseen sukimaan turkkiani. Olin onnellinen ja melkein kuivakin. Näin Ruskalehden tulevan luokseni.
"Onnea, olet nyt soturi!" tämä toivotti.
Hymyilin kollille ja jäimme juttelemaan.
Näin Ruskalehden takana Varistassun. Hän katsoi minua,kääntyi ja lähti kävelemään metsään.
"Minun pitää mennä", sanoin Ruskalehdelle ja juoksin Varistassun perään.
"Varistassu!" huusin kollille.
Tämä pysähtyi ja katsoi minua hetken.
"Mitä asiaa?" tämä sanoi.
Punastuin ja en tiennyt mitä sanoa.
"Öö... Ajattelin vaan... Ei kun siis..." yritin.
#Mitä minä oikein änkytän? Enkö osaa puhua?#
"Minne menet?" sanoin lopulta edelleen punastellen.
"Tuota... Kävelylle" kolli vastasi.
"Ai.. Saanko tulla mukaan?" kysyin.
"Tule vain" kolli sanoi.
#Mikä minulla on? Vaikutan varmaan tyhmältä... Ensin juoksen hänen perässään ja sitten minulla ei olekaan mitään asiaa... Olen outo...# ajattelin katsoen Varistassua. Kävelimme eteenpäin...
//Varistassu jatkoa?:33 |
Vastaus:
Mitä tapahtuu? O.o Kerrotko hänelle kenties jotain salaista, vai hän sinulle? Luenpas seuraavan tarinan! :D Saat tästä 15kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Syystassu |
12.08.2012 11:18 |
//Jatkan nyt vähän molempien tarinaa x3...
Hiippailin pois Myrskyklaanin leiristä salaa. (Miksi en kertonut sotureille? Olenko niin tyhmä? Salamatassu täytyy pelastaa!) mietin peloissani sekä kuumeisesti. Tiesin etten yksin voisi sitä tehdä, mutta vaistoni vain kuljetti minua sinne. Kaikki päiväinen tapahtu pyöri päässäni. Salamatassu piti minusta, en minä häntä sinne voisi jättää, vaikka hän olikin minulle ystävä. Kaikki pienetkein varjot mitkä näin saivat kylmät väreet kulkemaan selkääni pitkin. Näin melkeinpä joka puolella pieniä ja suuria silmiä, vaikka tiesin että useimmat olivat hiirien, mistä voisi olla varma, ettei se olisi pöllö? Inisin aina välillä kun ympärilläni jokni raksahti ja lähdin täysillä taas juoksuun. Pian onnekseni haistoin ukkospolun katkeran hajun ja uskaltauduin työntää pääni puskasta esiin. En ollut ikinä ylittönyt ukkospolkua ja yleensä se ylitettiin soturin kanssa. Mutta nyt kukaan ei olisi minun turvanani, eli jos hir´viö minuun törmäisi, minä olisin kuollut. Onneksi nyt se oli rauhallinen ja en nähnyt hirviön hirviltä. Loikni varoivaisesti ja nopeasti eteenpäin, kunnes yhtäkkiä näin harmaan kissan...
//Salama jatkoa? |
|
| Nimi: Pippuritassu |
11.08.2012 09:11 |
Kävelin leirissä.Tunsin viherlehden lempeän tuulen leikittelevän täplikkäässä turkissani. Katsahdin taivaalle. Ilta oli tulossa. Taivas tummenihetki hetkeltä. Kävin makaanmaan sateesta kostealle nurmikolle.
# Mitähän Corw puuhaa? Suunitteleee varmaan taas metsän valloitusta# , ajattelin. Tapaisimme huomenna yönä salaisella lammella.
” Jokainen oman riistatnsa metsästämään kykenevä saapukoon Suurkivelle klaanikokoukseen”, kuulin Tulitähden naukuvan. Hän istui Suurkiven korkeimalla kielekkeellä.
” Tähtiklaanin kissat, olemme saapuneet tänne tänään nimittämään udden oppilaan , Pippuripentu astuisitko eteenpäin” Tulitähti pyysi minua. Jaha, minun nimityksestä tässä olikin kyse. Astuin etään päin. Harmi kun en ollut muistanut tätä, nimittäin turkkini oli ihan takussa. Tulitähti kosketti hännäällään lapaani.
” Pippuripentu , lupaatko elää soturilain mukaan ja puolustaa klaaniasi jopa henkesi uhalla?” Tulitähti kysyi tuon maagisen kysymyksen.
” Tahdon!”, vastasin koko pienen kissan vimmallani. Tulitähti nyökkäsi minulle vaisusti.
” Siinä tapauksessa nimesi olkoon tästä eteenpäin Pippuritassu. Harhakuva , sinulla on paljon opettetaavaa tälle kissalle joten pääset hänen mestarikseen. Kosketimme Harhakuvan kanssa toistemme kuonoja.
” Pippuritassu , Pippuritassu” Myrskyklaani huusi. Lähdimme kuitenkn jo Harha kuvan kanssa kiertämään rajoja. Minusta oli tullut oppilas . Jeeee! |
Vastaus:
Kiva kun MYRSKTKLAANI saa lisää uusia oppilaita! Whkä laittaisimme sen pian Jäämyrskyn kanssa lukkoon? Noh, saat tasta kuitenkin sievoiset 14kp:ta! Onhan tämä ensimmäinen tarinasi ;3
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Tunturisielu |
11.08.2012 08:46 |
//jatkan Riekko ;3
''Haluaisin palata takaisin, mutta en voi.. Ainakaan vielä. Haavani eivät ole edes parantuneet taistelun jäljiltä, jonka vuoksi en luultavasti selviäisi metsässä'' mau'uin ja nuolin naaraan kyyneleet pois. ''Älä näytä surulliselta. Minä lupaan, lupaan palata takaisin luoksesi. Ole vain valmiina odottamassa minua'' hymyilin hieman rohkaisevasti. ''Käytkö luonani päivisin?'' Riekkosulka kysyi. ''En joka päivä, sillä en saisi siihen lupaa. Mutta aina kun vain voin'' hymyilin ja painoin kuononi naaraan päälaelle. ''Haluan, että Tulitähti saa tietää mahdollisesta paluustani. Mutta muista, en palaa heti. Minun pitää kumminkin suostutella tähtiklaanien kissat tähän mukaan'' kuiskasin ja aloin kadota. ''Lupaa minulle, ettet yritä mitään ikävää ennen paluutani'' mau'uin vielä. ''Lupaan'' naaras kuiskasi ja katsoi, kuinka aloin vähitellen hävitä. Sitten katosin kokonaan ja Riekkosulka purskahti itkuun. Nousin Tähtiklaaniin ja istahdin lähelle tähtiklaanilaisten kissojen ryhmittymää. Suurin osa heistä oli myrskyklaanista. ''Minulla olisi teille yksi kysymys'' maukaisin ja kissat kääntyivät minua kohti. ''Saisinko palata takaisin puolisoni ja pentujeni luokse, kun haavani ovat parantuneet?'' kysyin hiljaa. ''Tunturisielu, me kaikki olemme menettäneet jonkun. Mutta olemme pärjänneet sen kanssa'' yksi kissoista maukui. ''Ette ymmärrä! Puolisoni paras ystävä kokee kuolemaa parasta aikaa. Hänelle ei jää ketään läheistä. Ketään turvaa. Ja jos hän päättääkin jättää elämän taakseen, pennut ovat turvattomia!'' sähähdin häntä piiskaten. Kissat alkoivat jutella asiasta hiljaa ja minä odotin, että edes joku nousisi ja sanoisi jotain. //Riekko voi jatkaa, jos haluaa |
Vastaus:
Toivottavasti he suostuvat, sillä sinun TÄYTYY palata takaisin! Odotan innolla jatkoa, kummalta sitten se tuleekaan ;3... Saat tästä 13kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Verikynsi |
10.08.2012 21:19 |
//Pitkästä aikaa, ystäväiseni! EI oo hajuukaa mihi jääny, alotan jstn randomista...
"HUAAAAAA!" kuului huuto ja loikkasin säikähdyksestä pystyyn aamulla, kun näin oppilaani Viiltotassun herättäneen minut korvia hyytävällä huudahduksella.
"Sennnnkin...!" sihisin häntä viuhtoen ja istahdin nopeasti nuolemaan karvoja tasaiseksi, jotka olivat vieläkinpelästyksestä pystyssä.
"Et ainakaan ansaitse soturin paikkaa tuolla tavoin!"sihahdin vielä hänelle ja Viiltotassu hiljeni katsoen maahan.
"Mutta kun kaikki muut soturitkin paitsi sinä, on herännyt! Ja muut oppilaat lähtivät AJAT SITTEn koulutustuokioonsa!" Viiltotassu puolustautui katsoen minuun tuimasti. En pitänyt edes oppilaastani, mutta kai tämäkin vaihe sitten pitää jossain vaiheessa suorittaa, ennen kuin pääsee varapäälliköksi.
"Olen odottanut jo ikuisuuden, ehdit kyllä syödä myöhem-"
"EN! Syön NYT. ja sinä odotata kiltisti ja menet hakemaan uutta sammalta klaaninvanhuksille."
"mutta kun-"Viiltotassu naukui närkästyneesti ennen kuin keskeytin hänet:
"HETI"
Viiltotassu huokaisi ja meni hakemaan uutta sammalta Ukkospolun läheltä. Sainkin sentään hetken olla rauhassa rasittavalta oppilaalta.Huokaisin ja menin hakemaan aika tyhjästä tuoresaaliskasasta pienen ruituneen rotan. nyt on jo Lehtisateen aika ja sen jälkeen jo Lehtikadon, ja Varjoklaani ei pärjäisi näillä eväillä hirveän hyvin talvea, jos jo nyt on näin rankkaa.
jatkuu piaaaaan |
Vastaus:
Olipas sinulla ja oppilaallasi pikkuinen kiista... ja sinä voitit! xD Joo, hupaisa tarina, saat tästä 11kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Riekkosulka |
10.08.2012 21:01 |
//Jatkan Tunturi :3 enkä tiiä onks mulla Variksella jatkettavaa xD
Nousin ylös ja nilkutin kollin luo.
"Minä meinaan...joka päivä..kuolla ikävästä..." nyyhkin hiukan.
"Minäkin kuolisin jos olisit poissa..." Tunturisielu kuiskasi hellästi.
"Syyspentu on nyt Syystassu", hymyilin.
"Olet ylpeä hänestä ja Varistassusta...ja pennuistamme", Tunturisielu totesi.
"Tietysti olen..joka emo on ylpeä pennuistaan", kehräsin.
Tunturisielukin kehräsi ja istui alas .
"Ti-tiedätkö Ruskalehdestä...? Hänen kohtalostaan?" änkytin.
"Minulle kerrottiin Tähtiklaanissa kaikki tarpeellinen", Tunturisielu vastasi.
Kyyneleet valuivat poskilleni. Pyyhin ne tassullani, mutta niitä tuli lisää.
"Tunturisielu, en tiedä kestänkö toista menetystä! Olenko tarpeeksi vahva...en", itkin.
//Sori lyhyys, mut Tunturi jatkoa? ;) |
Vastaus:
Voih, toivotaan että Tunturisielu jotenkin saisi luvan palata luoksesi.. Ei kiva kun olet niin.. noh, surullinen x'3.. saat tästä 9kp:ta
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Täplis |
10.08.2012 17:44 |
//Jatkankin jo nyt.. On kiire päästä soturiksi..xD
Alkoi olla jo ilta. Pian minut nimitettäisiin. Oli kaunis ilma. En todellakaan haluaisi että sataisi. Edelleenkin minua harmitti se ettei Varistassusta tulisi vielä soturia. Mutta silti en pystynyt rauhoittumaan. Olin innoissani.
"Jokainen oman riistansa kykenevä metsästäjä saapukoon suurkivelle klaanikokoukseen!". Tulitähti huutaa.
Kissat kokoontuvat suurkiven juurelle kuuntelemaan päällikköä.
"Kokoonnumme tänään nimittämään uuden soturin" päällikkö jatkoi. Jännitys sisälläni kasvoi.
"Täplätassu, olet opiskellut ahkerasti tullaksesi soturiksi" Tulitähti sanoi ja katsoi minua. Menin tämän luo
"Sinusta tulee soturi ja sinut tunnetaan klaanissa nimellä: Täplälehti!" liekinvärinen kolli sanoi. Olin onnellinen.
#Miten kaunis nimi...# ajattelin ja katsoin kissoja jotka seurasivat tapahtumia. Näin Varistassun hymyilevän ja hymyilin takaisin. Käänsin katseeni Tulitähteen.
"Sinun pitää vartioida koko yö klaania puhumatta"
Nyökkäsin.
Kokous loppui ja kissat menivät nukkumaan. Enää vain päällikkö oli hereillä. Hän tuli toivottamaan hyvää yötä ja meni pian itsekin nukkumaan.
Olin katsomassa metsän suuntaan kun kuulin jotain rapinaa oppilaiden pesästä. Pian näin Syystassun kurkistavan ulos. Hän lähti hiipimään jonnekin.
#Minne hän menee?#
//Syystassu jatkoa? Laitoin sut nyt lähtee sinne tapaamaan sitä Salamatassua... |
Vastaus:
Onnea uudelle soturillemme! Jatkan piakkoin knu nyt on hieman kiireita että päästän sinut kirjoittelemaan! B3 Hyvä tarina ja siksi saat tästä 13kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Täplis |
10.08.2012 14:45 |
//repeen ku ajattelen Tulitähteä vanhana käppänänä...
Herään jostain pimeästä paikasta. Pakokouhu valtaa minut ja nousen salamana ylös. Rupean juoksemaan ympäri luolaa ja samassa kompastun nukkuvaan Vatukkakynteen.
Vatukkakynsi käännähtää ja lähden nopeasti ulos tunnelia pitkin.
#Ai niin... Kuukivet. Ihana päästä pois tuolta kamalasta pimeydestä...# ajattelin ja astuin ulos. Ulkona ei ollut ihanaa auringonpaistetta vaan oikein ihana sade. Turkkini kastui läpimäräksi hetkessä. Tulitähti oli läheisen puun alla suojassa ja nauroi minulle parhaillaan. Kipitin päällikön luo ja istuin tämän viereen. Ihme kyllä, tämän turkki oli kuiva. Aloitin turkkini sukimisen.
Samassa Vatukkakynsi kompuroi ulos tunnelista.
"Joku kömpelys her..." tämä sanoi ja sitten huomasi olevansa ihan märkä.
"Kiva" Vatukkakynsi sanoi litimärkänä kun minä ja Tulitähti nauroimme tälle.
"Anteeksi että herätin" sanoin nauraen.
"Ai se olit sinä joka kompastuit minuun!". Vatukkakynsi nauroi.
Sitten Hiiriturkki tuli ulos ja oli meidän vuoromme nauraa hänelle. Hän oli ihan märkä.
"Minulla on nälkä" sanoin.
"Joku KUIVA voisi mennä metsästämään..." jatkoin.
"Ja kukahan meistä on kuiva?" Vatukkakynsi sanoi ja me kaikki katsoimme Tulitähteä.
"Öööö... Olen metsästänyt jo" päällikkö sanoi osoittaen riistakasaa vieressään.
Nappasin varpusen. Vatukkakynsi ja Hiiriturkki jakoivat jäniksen Tulitähti söi nauraen laihan hiirensä.
Sade loppui ja pääsimme lähtemään. Minä olin edelleen märkä ja Tulitähti oli ainoa kuiva. Hän virnuili märälle turkilleni ja sen omistajalle. Matkamme sujui hyvin. Ei edes koiria näkynyt.
Leiri oli jo näkyvissä. Ensimmäiseksi kaikki neljä kissaa hyökkäsivät tuoresaaliskasalle. Se tyhjentyi hetkessä pienen kokonsa vuoksi. Lähdin etsimään Varistassua.
"Hei Varistassu!" sanoin kollin nähdessäni.
"Ai hei" tämä vastasi
"Missä pikkusiskosi on? Hänestä kuulema tuli oppilas.
"Öö.. En ole nähnyt häntä vähään aikaan.."
"Ai.. No onko täällä tapahtunut mitään sillä aikaa kun olin poissa?" sanoin ja hymyilin kollille.
//Varis jatkoa? |
Vastaus:
ohohohoooo näin nopeesti jo jatkoa 8D Repesin tossa kohtaa kun te räkätitte Hiiriturkille xD Onkohan tapahtunu mitään? hmm.. mietitäänpä xD Saat 17 kp! 8D
-Jäämyrsky |
|
| Nimi: Täplis |
10.08.2012 09:55 |
//Saat laittaa ne kp:t tähän tarinaan. :)
Jatkoimme kävelemistä. Olimme kävelleet pitkään ja jutellut vaikka mitä. Korkokivet näkyivät jo edessämme. Emme olleet kohdanneet vielä mitään ongelmia.
Samassa koiran terävä haukunta täytti ilman. Me kaikki huomasimme koiran ja koira meidät. Muista en tiedä mutta minua pelotti. Syöksyimme läheiseen pusikkoon, sillä koira oli lähellä. Myös kaksijalka joka piti narua tassussaan oli lähellä. Molemmat lähenivät kokoajan. Painauduin vasten Tulitähteä, sillä olin peloissani. Myös muut näyttivät olevan peloissaan.
"Olkaa valmiina juoksemaan ja jos minä juoksen täältä pois niin seuratkaa" Tulitähti selitti hiljaisella äänellä. Valmistauduin juoksemaan. Koira oli noin kolmen ketunmitan päässä. Sitten kahden ja pian enää yhden. Haistoin koiran tuoksun ja pian sen Kuono työntyi sisään puskaan. Vatukkakynsi kohotti tassunsa ja läimäisi koiraa kuonoon. Koira ulvahti ja me juoksimme kovaa. Koira ja kaksijalka jäivät kauas meistä. Olimme pian korkokivillä.
Olimme perillä. Edessämme näkyi pimeä luola.
"Tuonne pitäisi mennä" Tulitähti sanoi.
Muut nyökkäsivät ja Tulitähti lähti ryömimään luolaan. Ulkona oli jo pimeää mutta sisällä ainakin kaksinverroin kuin ulkona. Sen huomasin kun seurasin Tulitähteä.
Luola oli pimeä, sen pohja oli kova ja minä käperryin maahan nukkumaan. Tunsin allani kovan ja kylmän kallion... |
Vastaus:
Tästähän tuli pitkä jos nää kaks yhdistää samaks tarinaks! 8D omg... koiria Ö__Ö XD oikeesti mä aina ihmettelen kuinka mukavaa korkokivillä on nukkuu xD sellanen ihan kylmä maa ja sillee ei saa puhuu.Sit selkä menee muhkuralle ja ku Tulitähti pääsis ulos sieltä se ois sellane vanha käppänä papparainen ja iha huonos kunnos ku on ollu nii epämukava nukkuu *sekoilee iteksee* XD okei ei ny vais... Mut juuh :33 Hyvä tarina sie saat 21 kp! 8D
-Jäämyrsky |
|
| Nimi: Salamatassu |
09.08.2012 23:13 |
Katsoin Syystassun silmiin. Tuo hymyili säteilevästi. ''Toivon, että ymmärtäisit tunteeni sinua kohtaan..'' maukaisin. Syystassu pukkaisi lapaani hellästi ja vastasi: ''Riittävän hyvin'' Nenämme koskettivat toisiaan ja Syystassu alkoi kikattaa. Yhtäkkiä haistoin Varjoklaanin hajun. Piilouduimme pusikkoon ja vilkaisin kissoja. Katsoin kahta kollia merkitsevästi. Kumarruin Syystassun korvanjuureen. ''Pakene, tulen kohta perässä'' kuiskasin. ''En jätä sinua tänne.. Sitä paitsi, et pärjäisi heille'' naaras intti hiljaa. ''Tee se vuokseni'' jatkoin, kosketin Syystassun suuta omallani ja tuo lähti kohti leiriä. Nousin seisomaan siten, että soturit näkivät minut. ''Hei, sinä! Tulet mukaamme!'' toinen Varjoklaanilaisista sähähti. Paljastin kynteni ja kaksi soturia loikkasi minua kohti. Raavein niitä minkä ehdein, mutta heitä oli kaksi, joten heillä oli ylivoima. Toinen kissoista tarttui niskaan ja lähti raahaamaan minua kohti Varjoklaanin leiriä.
Aukaisin silmäni. Näin ympärilläni Varjoklaanin kissoja. Säpsähdin ja muistin eilisillan. Olin pussannut Syystassua ja tuo oli lähtenyt leiriin käskystäni. (Toivottavasti pääsen pian pois täältä) ajattelin ja nousin istumaan. Pikkupilvi kumminkin sähähti minulle. Tuo ilmeisesti vartioi minua. ''Sinusta tulee oppilaani'' kolli murahti ilkikurisesti. ''Ei ikinä!'' ulvaisin ja ponkaisin juoksuun. Juoksin ulos leiristä, mutta Pikkupilvi sai minut nopeasti kiinni. ''Päästä irti!'' sähähdin. ''Anteeksi, Salamatassu, mutta en voi'' kolli vastasi. Säpsähdin. ''Miten tiedät nimeni?'' kysyin kallistaen päätäni. ''Tunnen sinut.. Ja toivon, että olet Varjoklaanissa jonkin aikaa..'' soturi maukui. ''Yritätkö estää minua?'' kysyin murahtaen. ''Mustatähti lähettäisi oitis joukot perääsi.. Mieluummin karkaat jonkun pelastamana'' Pikkupilvi maukui. ''Antaisitko minun paeta?'' kysyin. ''En estäisikään'' kolli maukui päästäen minut otteestaan. Nyökkäsin. ''Sanoissasi on perää.. Mutta saanko ensin tavata Syystassun? Kertoisin hänelle tästä?'' kysyin. Pikkupilvi mietti hetken, kunnes nyökkäsi. ''Toivottavasti Syystassu on liikkeellä ensi yönä.. Saat silloin poistua leiristä minun luvallani.. Mutta muista, jos jäät kiinni, minulla ei ole osaa asiaan.. Käykö?'' Pikkupilvi maukui. Nyökkäsin ja palasimme Varjoklaanin leiriin. Istahdin keskelle aukiota odottamaan iltaa. //Jatkoa Syys? :3 |
Vastaus:
Hieno tarina 8D Pikkupilvi onkin auttavaisella päällä CB< Syystassun ja Salamatassun romanssi = <3 XD Saat 16 kp! 8D
-Jäämyrsky |
|
| Nimi: Täplis |
09.08.2012 19:18 |
"Herätys!" Vatukkakynsi sanoo. Nousen ylös ja venyttelen.
"Ai niin... Kuukivet!" mutisen.
"Juuri niin. Tulitähti, minä ja Hiiriturkki olemme jo valmiina. Tule niin haemme matkayrtit" mestarini kertoi. Olin innoissani. Minusta tulisi pian soturi...
#Olisin halunnut tulla soturiksi samaan aikaan kuin Varistassu...# ajattelin.
Suin hieman turkkiani ja astuin ulos. Oli kaunis viherlehden aamu ja oli lämmintä. Ilma oli kuitenkin hieman kostea. Tänään saattaisi sataa.
Astelin kohti parantajan pesää. Siellä Tulitähti ja Hiiriturkki jo odottivat.
"Tässä sinulle yrtit" Tuhkamarja sanoi.
Kiitin parantajaa ja nappasin yrtit. Söin ne. Ne maistuivat hieman kitkerältä, mutta silti söin ne.
"No niin, Täplätassu. Pian lähdemme. Oletko valmis?" Tulitähti kysyi.
"Luulisin niin" sanoin ja astelimme ulos parantajan pesästä.
Näin Varistassun ja menin tämän luo.
"Hei Varistassu", sanoin kollille.
"Hei.. Mutta minne sinä olet lähdössä?" tämä sanoi.
"Lähdemme Kuukiville"
"Sittenhän.... sinusta tulee pian soturi!" kolli sanoi.
"Juuri niin mutta minun pitää mennä" hymyilin kollille.
#Harmi kun hän ei voi tulla mukaan# ajattelin hyvästellessäni kollin.
Lähdimme ulos leiristä. Kävelimme läpi Myrskyklaanin reviirin.
Pian näkyikin jo nelipuu. Ohitimme sen ja jatkoimme matkaa. En ollut ennen käynyt näin pitkällä.
"Mitä mieltä olet mestaristasi" Tulitähti kysyi. Vatukkakynsi ja Hiiriturkki kävelivät pari ketunmittaa takanamme ja juttelivat.
"Hän.. Hän on tosi hyvä mestari!" kehuin.
"Hyvä että osasin valita sinulle mestarin" Tulitähti sanoi.
"Arvaa mitä? Vatukkakynsi kiitti minua moneen kertaan kun hän sai olla sinun mestarisi"
"Ihanko totta?" kysyin.
Päällikkö nyökkäsi.
//Jatkan myöhemmin kun pitää mennä. |
Vastaus:
Käykö että annan kokemuspiseesi jatko tarinaasi? =3
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Jäämyrsky |
09.08.2012 18:50 |
// tällatteen lyhyen jatkon teen että tulisi jotain mullekkin tänne kirjoteltavaa 8D eli mä en saa kp:itä mut eihän se mitää xD toivottavasti sulle käy kaikki tää tapahtuma Jäätassu, mut jos haluut voit muuttaa tätä jotenki jos teet oman version 8D
Jäämyrsky katsoi hiljaa pientä oppilasta jonka musta turkki aaltoili hienoisessa tuulessa. Jäätassun asema ei ollut paras mahdollinen. Ei ollut varmasti helppoa elää kaiken sen paineen alla ja tuntea itsensä hyljeksityksi. Harmaa soturikin oli joskus kokenut sen, mutta eri kantilta. Tämä oli silti paljon pahemman oloista Jäätassun kohdalla. Jäämyrsky nyökkäsi hiljaa tuolle."Ymmärrän." Soturi naukui hiljaa ja huomasi mustan kissan hiljaisuudesta päätellen että olisi paras jättää tuo omaan rauhaansa. Jäämyrsky kääntyi kannoillaan ja asteli hiljaa vilkaisten vielä kerran olansa yli. ( Toivottavasti hän tietää, että me kaikki tarvitsemme häntä suvustaan riippumatta...) Naaras pohti hiljaa mielessään ja asteli hiljalleen eteenpäin ajatukset hieman maassa. Myötätunto valtasi tämän askel askeleelta, sillä Jäätassun olotila ei jäänyt keltään Jokiklaanilaiselta huomaamatta, ja se ei ollut kovinkaan ihana. Toivottavasti muut oppilaat tajuaisivat jättää hänet rauhaan ja hyväksyä menneisyydestä riippumatta, ennenkuin on liian myöhäistä. "Jäämyrsky! " Kuului tuttu huuto. Soturi kohotti päätään ja höristi korviaan .Hunajatähti viiletti nopeaa leirin halki. "Mistä moinen apeus?" hänen emonsa kysyi kallistaen päätään. "Minä ... äsh... ei mikään.Oliko sinulla jotain?" Harmaa soturi naukaisi kysyvästi ja heilautti häntäänsä. Ylhäällä alkoi kerääntyä pilviä. Pitkän kuumuuden jälkeen sade saisi varmaan vihdoin ajan astua jälleen esiin. Hunajatähti piti pitkään katsettaan hänessä ja mietti hetken. "Kerää kaksi soturia kanssai rajapartioon. Saat sen jälkeen levätä." Päällikkö naukui lopulta, ilmeisesti hän sysäsi edeisen asian syrjään ja päätti unohtaa tyttärensä huolen. Hunajatähti varmasti huomasi, ettei Jäämyrsky halunnut puhua juuri nyt sivusuunsa Jäätassun kohtalosta. Harmaa naaras nyökkäsi ja hymyili vaisusti. hunajatähti nuolaisi tuon korvaa lempeästi. "muista aina jos sinulla on huolia, voit aina puhua niistä minulle." Kellertävä kissa naukui lempeästi. Soturi nyökkäsi, Hunajatähden huolenpito oli lohduttavaa, mutta tällä hetkellä harmaa soturi ei halunnut puhua asiasta kenellekkään. Hän halusi auttaa Jäätassua jotenkin.. mutta miten? Jäämyrsky ei pystynyt ymmärtämään mikä sai muut epäluuloiseksi tämän kohdalla, sillä oppilas oli monta kertaa jo näyttänyt pystyvänsä samaan kuin muutkin. Oli silti ymmärrettävää että klaanielämän ankaruudessa epäilys sai aina suuren osan. Harmaa soturi kipitti pesälle. Kurnumaha puhdisti itseään ja vieressä makasi toinen ruskeahtava kissa tyhjäntoimittajana. Jäämyrsky asteli sisään työntäen päänsä pimeään luolaan. Tuota pikaa silmät tottuivat hämärään ja hän alkoi erottaa kaksikon tarkemmin."Hunajatähti haluaisi minun järjestävän rajapartion. Jos teilä ei ole menoa tulettehan?" Harmaa soturi maukui hymyillen häntä korkeasti pystyssä. Kurnumaha silmäsi toista kissaa. "Minulla ei ainakaan ole mitään sitä vastaan.." Tuo naukaisi hiljaa. "Me tulemme!" Ruskea naaras sanoi iloisesti hymyillen. Jäämyrsky virnisti ja kääntyi kannoillaan lähteäkseen matkaan. "Odota! Voinko ottaa jäätassun mukaan? Olisi hyvä hetki kouluttaa häntä partiointiin!" Kurnumaha maukaisi. Jäämyrsky käänsi katseensa tuohon ja pohti tovin. "Tottahan toki, olethan hänen mestarinsa." Harmaa soturi naukui lopulta ja piti ajatusta hyvänä. Hän työnsi päänsä ulos pesästä ja singahti aukiolle leirin uloskäynnille odottamaan. Lähtisikö Jäätassu mukaan vai odottaisisiko hän veljeään?
// Doodii :33 vedin jotain tollasta jos käy? 8D |
|
| Nimi: Jäätassu |
09.08.2012 18:07 |
| Joo, tää varmaan kuuluis pulinaan, mut vastaan kuitenki: Tottakai voit jatkaa<3! Ja kun otit asia puheeksi, voisit atkaa tarinaani, sillä en keksi mittää ^^ |
|
| Nimi: Jäämyrsky |
09.08.2012 17:54 |
| Jäätassu// Luin tarinaasi, koska vaikka ruskalehti vastailikin ennen minua näihin tarinoihin, kyl määkin näitä luen koska haluun pysyy kärryillä sivuston menoissa 8D nii niin.. Kirjotit Jäämyrskystä tarinassa joten haluatko et mä jatkan tarinoitas , voitais kirjotella yhessä? vai haluukko tehä ihan yksin näitä tarinoita, vaikka olen mukana niissä? :) jos huamaat ees tätä viestiä xD |
|
| Nimi: Täplis |
09.08.2012 17:39 |
//VIHDOIN JA VIIMEIN!! No niin nyt tulee se metsästystarina...
"Löysinpäs sinut!" Vatukkakynsi sanoi.
"Häh?"
"Nyt lähdet metsästämään. Yksin"
"Mitä?"
"Luuletko että sinusta tulee soturi jos et tee niin kuin käsketään?"
#Ai niin... Minusta tulee pian soturi!#
"Öö... Lähden heti" sanoin hätäisesti.
"Hyvä" Vatukkakynsi virnisti.
"Saalistat siis niin paljon riistaa kun jaksat kantaa ja tuot leiriin" tämä jatkoi.
"Oookeeii..." sanoin hieman epävarmana mutta innostuneesti.
Lähdin kävelemään kohti metsää muistelin hyviä metsästyspaikkoja ja suuntasin korkeamännyille.
Miltei heti kun olin siellä, kuulin jotain. Ja se oli jänis.
Muistin että jänis kuulee askeleeni joten hiivin sitä kohti niin hiljaa kun osasin. Pian olin tarpeeksi lähellä ja valmistauduin hyppyyn. Jännitin lihakseni ja hyppäsin. Pian jänis oli kuolleena edessäni ja hautasin sen maahan.
Nappasin myös pari jänistä lisää monta hiirtä ja pari lintuakin. Mukaani tarttui myös orava. Alkoi jo olla myöhä. Minulla oli ongelma: miten saisin kaiken leiriin?
Otin mukaani niin paljon kun jaksoin kantaa ja vein ne kohti leiriä.
"Hyvä Täplätassu!" Vatukkakynsi sanoi.
Säpsähdin.
"Miten..."
"Seurasin sinua kun metsästit"
"Ai voisitko auttaa kantamisessa?" kysyin ja osoitin hännällä riistakasaan.
Vatukkakynsi nyökkäsi ja otti loppuriistan mukaansa. Niin saimme kannettua riistan tuoresaaliskasaan.
"Huh. Olen niin nälkäinen että voisin syödä tuon kaiken!" sanoin kun olin laskenut riistan kasaan.
"Syö niin paljon kun jaksat" mestarini kehotti.
Otin jäniksen ja söin sen. Se oli tosin pienikokoinen ja tulin ihan täyteen.
Hautasin luut maahan ja kuulin Varistassun sanovan:
"Hei Täplätassu! Onpas tuoresaaliskasa iso tänään" hän nappasi hiiren.
"Hei Varistassu, et varmaan arvannut että ystäväsi saalisti suurimman osan siitä" Vatukkakynsi kertoi virnistellen.
"Onko se totta?" Varistassu kysyi katsoen vuoroin tuoresaaliskasaa vuoroin minua.
Nyökkäsin.
"Täplätassu, sinä muuten lähdet huomenna kuukiville" Vatukkakynsi kertoi.
"Mitä!?" kysyin.
"Johan minä sinulle aiemmin sanoin: sinusta tulee pian soturi"
Katsoin mestariani kuin en olisi uskonut koko juttua.
"Kyllä, ja sinun kannattaa mennä nukkumaan että jaksat sitten huomenna kävellä"
"Nyökkäsin ja sanoin:
"Taidankin nyt mennä nukkumaan..." sanoin ja menin oppilaiden pesään nukkumaan. Käperryin sammalpedelleni ja nukahdin.
//Yritin kirjoittaa lyhyesti etten saisi niin paljon kp:itä.. Ketkä sinne muuten lähtee tän kanssa?(kuukiville) ja mitä siellä tapahtuu? minäentiedämitäänsilläolentietämätön.com |
Vastaus:
Lähdet kuukiville siis mestarisi, päälikön ja vaikka yhden muun soturin kanssa... Siellä voit päästä sisälle suuaukosta, mutta et voi nähdä unta Tähtiklaanista. Matkalla ei saa syödä taikka nukkua... ennen ähtöä matkayrtti ;3 Sait hyvästä tarinastasi 18kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
| Nimi: Tunturisielu |
09.08.2012 16:50 |
| Nojasin Nelipuuta vasten. ''Enkö voisi palata takaisin Riekkosulan ja pentujen luokse?'' kysyin vieressäni olevalta kissalta. Tuo pudisti päätään. Huokaisin syvään ja katselin ympärilleni. ''Käyn Riekkosulan luona'' maukaisin ja ravasin kohti Myrskyklaanin leiriä. Vain Riekkosulka pystyi näkemään minut, sillä tuo tunsi minua kohtaan kaikkein eniten. ''Riekkosulka?'' kuiskasin Parantajanpesällä. Naaras säpsähti, mutta kuvitteli varmaan, että oli kuullut harhoja. ''Riekkosulka'' toistin kuuluvammin ja astuin pesään kokonaan. Näin Ruskalehden, joka makasi yhdellä sammalpedillä tajuttomana. Parantaja oli jossain muualla, joten saimme olla kahden. ''Tunturisielu?'' kaunis vaalea naaras kuiskasi. ''Tulin katsomaan sinua'' nau'uin. ''Et olisi saanut käydä taisteluun karhua vastaan aivan yksin'' tuo moitti. ''Tiedän. Mutta tein sen sinun ja Syyspennun puolesta'' maukaisin. //Jatkoa Riekko? |
Vastaus:
Aww!!! Sinä palasit (hetkeksi)<3! Toivottavasti Riekko jatkaa pian, sillä haluan tietää mitä tapahtuuu <3..
Saat 6kp:ta!
-Ruska&Syys |
|
|
|
